Pakkasaamuja piisaa

Hevoset ovat aamuisin unenpöpperöisiä, kun viiden aikaan avaan tallin oven (on muuten alkanut narisemaan, täytyy rasvata nuo saranat). Lämpö lyö vasten kasvoja, vaikka tallissa onkin tällä hetkellä kolme hevosta -hieman on kolkkoa vielä. Kaikki pojat hirnahtelevat iloisesti, Tomppa rummuttaa karsinan ovea.

Niin, Lisko toi eilen uuden tulokkaan talliin, Pete-orin. Pete pääsi aluksi ainakin kokeilemaan yhteistä tarhaa Lenskin kanssa. Saimme vähän aikaa eilen Liskon kanssa ihastellakin lasten rehaamista tarhassa, kun ensimmäistä kertaa yhteen pääsivät. Siinä on kaksi upeaa oria, karvat kiiltäen ne ottivat pientä matsia ja hännät tötteröllä laukkoivat pitkin tarhaa. Tomppa hirnahteli haastavasti oman tarhansa puolelta, kun kuuli kahden muun orin huudot. Sekin on hieno pikkupoika, ja vuohistupsut ovat alkaneet jo parivuotiaalle kasvamaan oikein tuuheiksi.

Kävimme eilen Tompan kanssa ajelemassa kärryillä tuolla maastoreiteillä. Hengitys höyryten se kiskoi kärryjä. Tomppa ei kyllä anna tuumaakaan periksi kärryjen edessä, ei luovuta keskellä mäkeä tai yritä kääntyä, kun kohtaamme uuden sillan. Täytyy pyytää Lisko mukaan maastoilemaan joku päivä, voisin itse lainata Immortelle Parkista jotain tykkiä, jotta pääsemme käymään yhdellä älyttömän mahtavalla laukkasuoralla!

Aavi tuolla kiroilee kisa-anomusten kanssa. Niissä oli ilmeisesti jotain häikkää, kun eivät hyväksyneet ERJ-kisa-anomuksia kalenteriin. Kunhan saamme täysin kuntoon tallin kotisivut, alan minäkin väsäämään kisakutsuja. Uutta ratsastusseuraakin olen katsonut, vaikka KER:ssä haluaisinkin pysyä kannatuksen vuoksi -toivoisin kuitenkin jotain aktiivisempaa seuraa.

Kaikki lehdet ovat jo kadonneet puista. Hevosilla alkaa olla melko takkuiset karvat, kun kesäkarva irtoaa ja alta puskee tiheämpää talvikarvaa. Sadesäät ovat pakottaneet loimittamaan kaikki ulos joka aamu. Onneksi loimihuoneessa on tehokas puhallin, niin loimet kuivuvat seuraavaan aamuun mennessä.

Ai niin, pikkupojat eli Vomppa ja Soppe vietiin ponitallille takaisin tänään. Vomppa -parka, pahnanpohjimmaisena, oli saanut potkun jommalta kummalta, Sopelta tai Tompalta, oikeaan etuseensa. Jalasta vuosi hieman veri, ei kuitenkaan onneksi mitään vakavaa mutta katsoimme parhaimmaksi erottaa orit nyt toisistaan.