Pojat per.....

Hmph.

Omistan kolme sekopäätä, joista yksi on tykästynyt valjaisiinsa - tavallinen torpeedo. Sillä oli jumalattoman hauskaa tuossa yksi päivä, kun vähän tuon Shanian kanssa testailimme. Odotan melkein innolla sitä, että mitä Lenski keksii Shanian ollessa ratsailla ja kuinka monesti minä lennän päistikkaa pusikkoon - onneks viime talvi kului ilman hevosta laskettelemassa pohjoisen tuntureilla..

Pete on ollut ääliö. Se sekosi totaalisesti edellisen lumikuuron aikana ja pöläytti yks kaks kaikki voimansa mahtavaan pukkisarjaan josta sukelsin kinokseen. Nam nam, oli suu, silmät, korvat ja selkä lunta pullollaan, ah sitä tunnetta! Että kirosin hevosen alimpaan helvettiin ja nappasin silmät kiiluen ja korvat hörössä seisovan hevosen ohjista kiinni. Selkään ja ei muuta kuin nenä kohti maneesia - lähti turhat luulot puolitoista tuntisessa koulutreenissä. Tosin molemmat valuttiin hikeä, sekä minä että P.

Junnu on Junnu, se ei paljon jaksa sohlata, mutta tarhassa niillä oli Lenskin kanssa jäätävä kukkotappelu. Onneks ei käynyt kuinkaan ja ne tyyty lähinnä puremiseen ja jalkojen nosteluun - yhtäkään kavion osumaa ei tullut...

Pete on poissa niin paviaanit pistää parastaan. Noh, Pete pistää taas ruotuun ollessaan vähemmän hikinen (luulisin että huomenna)...